Vihreän siirtymän investointisuunnitelmissa selkeää kasvua – hankkeiden etenemisessä kuitenkin suurta sektorikohtaista vaihtelua

Vihreän siirtymän investointiaikeet Suomessa ovat kasvaneet noin 260 miljardiin euroon – hankkeista toteutus- tai investointipäätösvaiheeseen on edennyt noin viisi prosenttia. Ilmastorahaston tilaama ja AFRYn tuottama tilannekuva vihreän siirtymän investointien etenemisen pullonkauloista osoittaa, että energiasektorin, kiertotalouden ja vähähiilisten teknologioiden investointien hidasteena on erilaisia syitä ja ratkaisuja kannattaakin tarkastella ennemmin sektori- tai arvoketjukohtaisesti.

Puhtaan siirtymän investoinnit voivat tarjota aitoa kilpailuetua ja huomattavan liiketoimintamahdollisuuden suomalaiselle teollisuudelle ja yritystoiminnalle. Elinkeinoelämän keskusliiton ylläpitämän vihreiden investointien dataikkunan potentiaalisten sekä käynnissä olevien hankkeiden arvo onkin kasvanut jo lähes 260 miljardiin euroon. Hankkeista kuitenkin lähes 95 % on vielä hyvin varhaisessa vaiheessa.

Haastatteluihin, työpajatyöskentelyyn sekä erilaiseen sektorikohtaisen dataan pohjautuva AFRYn tilannekuva havainnollistaa, että monet vihreän siirtymän investoinnit etenivät investointipäätöksiin odotettua hitaammin vuonna 2023.

Inflaatiolla ja korkojen nousulla on ollut negatiivisia vaikutuksia kaikilla sektoreilla, vaikkakin kokonaisuutena investointien haasteet vaihtelevat toimialakohtaisesti. Isossa kuvassa vihreän siirtymän investoinnit kuitenkin etenevät ja Suomen tulee panostaa houkuttelevan investointiympäristön luomiseen tiukentuneessa globaalissa kilpailussa”, AFRYn Tiina Kähö toteaa.

Pullonkaulat investointien etenemiselle vaihtelevat merkittävästi sektoreittain – siksi myöskään puhtaan siirtymän investointien edistämisen ratkaisuja ei ole mielekästä käsitellä vain yhtenä yhtenäisenä kokonaisuutena. Kaikilla sektoreilla vaikuttaneiden inflaation, korkojen nousun sekä rahoituksen saatavuuden lisäksi, sääntelykehityksen epävarmuus nostettiin useasti investointipäätöksiä jarruttavaksi tekijäksi. Vaikutukset heijastuvatkin usein koko arvoketjuun.

Joidenkin sektorien investoinnit etenivät kuitenkin odotetusti hankalasta rahoitusympäristöstä huolimatta ja myös hankkeiden määrä kokonaisuudessaan kasvoi kaikilla sektoreilla. Esimerkiksi vakiintuneen teknologian hankkeet etenivät nopeasti investointiympäristön muuttuessa niille suotuisaksi, mikä näkyi sähkökattila- ja akkuinvestointien selvässä kasvussa. Toimijoiden mukaan hankekehitykseen kannattaakin panostaa – mittavatkin investoinnit ovat toteutettavissa olosuhteiden parantuessa.

Energiahankkeiden lisäksi, Suomessa tulisi onnistua erityisesti raaka-aineiden ja materiaalien jalostusastetta nostavissa investoinneissa. Erityisen haastavassa tilanteessa rahoituksen saatavuuden osalta ovat pääomaraskaat sektorit, jotka sisältävät vielä merkittävää teknologiariskiä ja/tai niiden markkinat ovat vasta kehittymässä.

Monen arvoketjun kohdalla tunnumme olevan klassisen muna-kana -haasteen äärellä: esimerkiksi kysyntäjoustoja mahdollistavien sähkö- ja lämpövarastoinvestointien, sekä uusiutuvaa sähköä hyödyntävien teollisten investointien eteneminen voisi katalysoida myös tuulivoimainvestointien etenemistä. Vastaavasti vetysektorin eteneminen vaatii investointeja koko arvoketjun osalta sisältäen vedyn tuotannon, siirron, varastoinnin, sekä hyödyntämisen”, Ilmastorahaston vt. toimitusjohtaja Toni Mikkonen havainnollistaa.

 Lue lisää vihreän siirtymän tilannekuvasta AFRYn selvityksestä.

Preview article
Finnish Climate Fund lends €6.8 million to Meriaura for the expansion of low-carbon technologies in shipping