Ilmastorahasto on myöntänyt 5 miljoonan euron pääomalainan torrefioidun biomassatehtaan rakentamiseen vauhdittaakseen teollisuuden irtautumista fossiilisista raaka-aineista. Myöhemmässä vaiheessa laitoksen tavoitteena on tuottaa myös korkean lisäarvon hiilensidontatuotteita muun muassa maanparannukseen ja vesien suodatukseen.
Siirtymä fossiilisista uusiutuviin raaka-aineisiin käydään monenlaisten eri ratkaisujen kautta. Lyhyen ja keskipitkän aikavälin vaihtoehtoja kivihiilen raaka-ainekäytön korvaamiseen teollisuudessa on tarjolla toistaiseksi rajallisesti, minkä johdosta esimerkiksi teräs- ja sementtiteollisuuden päästöt laskevat muita sektoreita hitaammin.
Joensuu Biocoal Oy suunnittelee rakentavansa ensimmäisen teollisen mittaluokan torrefioidun biomassan tuotantolaitoksen Suomessa jalostaakseen metsäteollisuuden sivuvirtoja teollisuuden käyttöön. Puupohjaisilla tuotteilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita prosesseissa, ja torrefioitu biomassa voisi olla toimiva keskipitkän aikavälin ratkaisu matkalla kohti teollisuuden hiilineutraliteettia, joka saavutetaan esimerkiksi asteittaisella siirtymällä vihreän vedyn käyttöön.
Laitoksen tuottamaa biomassaa käytetään ensisijaisesti korvaamaan kivihiiltä teollisuuden prosessien raaka-aineena, kuten metallien ja sementin valmistuksessa. Tulevaisuudessa torrefioidun biomassan potentiaaliset arvokkaammat käyttökohteet ovat kuitenkin hiilensidontakäytössä, esimerkiksi käyttöä maanparannuksessa ja hulevesien suodatuksessa tutkitaan aktiivisesti.
Laitos rakennetaan Savon Voiman Iiksenvaaran sähkö- ja lämpövoimalaitoksen tontille. Ilmastorahaston rahoituksen ehtona on puuraaka-aineen hankkiminen kotimaisesta kestävästi sertifioidusta puusta, ja raaka-aineen tulee täyttää biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain vaatimukset.
Hankkeeseen liittyy olennainen päästövähennyspotentiaali ja arvioitu vuotuinen päästövähennyspotentiaali on 140 Kt CO2-ekv laitoksen ollessa täydessä toiminnassa. Arvioitu kumulatiivinen kymmenen vuoden päästövähennyspotentiaali Joensuun demolaitokselle ilman tulevia mahdollisia hiilensidontatuotteita on 1,1 Mt CO2-ekv. Kohteen päästövähennyspotentiaalin laskentaan voivat tulevaisuudessa vaikuttaa sekä vertailukohdat että biomassan päästöjen käsittely. Laitoksen onnistuessa ratkaisua voitaisiin myös skaalata kansainvälisesti, jolloin voitaisiin tukea päästövähennyksiä erityisesti sellaisilla markkinoilla, joilla biomassan saatavuus on hyvä ja skaalattava teknologia edustaisi jalostusasteen kohottamista verrattuna vaihtoehtoisiin käyttötarpeisiin.
Joensuu Biocoal -ratkaisu
Joensuu Biocoal Oy on Taaleri-finanssikonsernin perustama projektiyhtiö, joka suunnittelee rakentavansa Suomeen torrefioidun biomassan tuotantolaitoksen varmentaakseen torrefiointiteknologian toiminnan teollisessa mittakaavassa. Laitoksessa jalostetaan metsäteollisuuden sivuvirtoja korvaamaan ensisijaisesti kivihiiltä teollisuuskäytössä. Prosessin johdosta sivuvirtojen jalostusaste on korkeampi kuin niiden polttaminen suoraan energiaksi.
Ilmastorahaston rahoituksen ehtona on puuraaka-aineen hankkiminen kotimaisesta kestävästä PEFC- tai FSC-sertifioidusta puusta, ja raaka-aineen tulee täyttää biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain vaatimukset, huolehtien myös, että torrefioitu biomassa luokitellaan päästöttömäksi raaka-aineeksi kansallisten ja EU:n päästökauppalainsäädäntöjen alla.
Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen Joensuun tuotantolaitoksen tuottamalla torrefioidulla biomassalla tuottaisi Suomessa ja Suomen lähialueilla arviolta yhteensä 1,1 Mt CO2-ekv päästövähennyspotentiaalin kymmenen vuoden ajalta. Lisäksi tuotannossa pyritään tulevaisuudessa mahdollistamaan tuotteiden käyttäminen myös korkeamman lisäarvon tuotantoon, kuten hiilensidontaan. Joensuun laitoksen onnistuessa, ratkaisu voitaisiin skaalata myös globaalisti, jolloin siihen voisi liittyä jopa kymmenen miljoonan tonnin päästövähennyspotentiaali.
Bioteollisuuslaitosta aletaan rakentaa keväällä 2022, ja sen arvioidaan käynnistyvän vuoden 2023 puolivälissä. Laitoksen ympärillä toimii yhteistyöryhmä, jossa ovat mukana muun muassa Luonnonvarakeskus Luke, Joensuun yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu sekä Business Joensuu. Ryhmän tavoitteena on tehdä tuotekehitystä ja jalostaa uusia käyttökohteita torrefioidulle biomassalle.
Investoinnin arvo on noin 20 miljoonaa euroa ja hankkeen rahoituspohja koostuu Ilmastorahaston 5 miljoonan euron pääomalainan lisäksi ELY-keskuksen myöntämästä 3,4M€ suuruisesta tuesta sekä noin 11,6M€ oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta Taalerilta ja joukolta kotimaisia perheomisteisia sijoitusyhtiöitä.
Ilmastorahaston pääomalainan korko on hinnoiteltu EU:n korkoreferenssitaulukon mukaisesti eli Ilmastorahastolla on oikeus markkinaehtoiseen korkoon pääomalainalleen. Ilmastorahaston 5M€ pääomalaina kohdentuu Joensuun laitosratkaisun rakentamiseen ja hankkeen tavoitteena on osoittaa torrefioidun biomassan tuotantolaitoksen toimivuus teollisessa mittakaavassa. Ilmastorahaston pääomalainaan sisältyy myös konversio-oikeus mahdolliseen yhtiön arvonnousuun.
Lisätietoja
Saara Mattero, viestintäjohtaja Ilmastorahasto, p. 0400 114 777, saara.mattero@ilmastorahasto.fi
Tero Saarno, johtaja, Taaleri Bioteollisuus, p. 050 373 1923, tero.saarno@taaleri.com
Ilmastorahasto Oy on valtion omistama erityistehtäväyhtiö, jonka toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Ilmastorahasto rahoittaa merkittävän mittaluokan kohteita, joissa yhtiön rahoitusosuus mahdollistaa hankkeen toteutumisen ylipäätään, laajemmassa mittakaavassa tai aiemmin kuin muun rahoituksen turvin.