Ilmastorahaston rahoituksen kriteerit

Yksityisiä ja julkisia toimijoita täydentävän valtion omistaman erityistehtäväyhtiön pääasiallisena tavoitteena on yhteiskunnallisten vaikutusten aikaansaaminen – ilmastonmuutoksen torjunta, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittaminen ja digitaalisuuden edistäminen.

Ilmastorahaston toiminnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että yhtiön rahoituspäätöksiä ohjaa vaikuttavuusmalli ja kriteeristö, joka kattaa tasapainoisesti yhtiölle asetetut tavoitteet ja vaikutukset ovat myöhemmin todennettavissa. Kriteeristössä huomioidaan ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tarkoituksenmukainen mittaristo lyhyellä ja pitkällä aikavälillä hyödyntäen kansainvälisiä standardeja soveltuvin osin.

Alla on kuvattu Ilmastorahaston rahoituksen vaikuttavuusmalli ja kriteeristö, jota vasten arvioidaan jokaista yhtiöltä rahoitusta hakevaa rahoituskohdetta.

Jokaisen rahoituspäätöksen tulee läpäistä kynnysehdot. Jos kynnysehdot täyttyvät, lopullinen kohteiden vertailu ja valinta tehdään vaikutuskriteerien perusteella. Priorisointi pohjautuu päästövähennyspotentiaalin ja tuottavuus- ja liiketoimintapotentiaalin arviointiin. Rahoituskohdekohtaisessa tarkastelussa arvioidaan lisäksi aihiokohtaisesti relevanteimmat muut näkökulmat liittyen esimerkiksi luonnonvaroihin ja kiertotalouteen, luonnon monimuotoisuusvaikutuksiin, vientipotentiaaliin, sosiaalista oikeudenmukaisuutta koskeviin kysymyksiin tai EU-rahoitukseen kytkeytymiseen.

Kynnysehdot

  • Uskottava suunnitelma rahoituksen takaisinmaksukykyyn
  • Ilmastorahaston rahoituksella hanke toteutuu aiemmin, laajempana tai ylipäätänsä
  • Do no significant harm -periaatteen mukaisuus

Vaikutuskriteerit

  • Päästövähennyspotentiaali
  • Tuottavuus- ja liiketoimintapotentiaali

Aihiokohtainen tarkastelu

  • Luonnonvarat ja kiertotalous
  • Luonnon monimuotoisuusvaikutukset
  • Vientipotentiaali
  • Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
  • EU rahoitukseen kytkeytyminen
  • …ja muut soveltuvat vaikutukset

Lisäksi Ilmastorahaston arviointiprosessissa tarkastellaan hankkeiden yhdenmukaisuutta EU:n kestävän rahoituksen taksonomian kanssa.

Kynnysehdot

Jokaisen rahoituspäätöksen tulee läpäistä kynnysehdot:

  1. Jokaisella sijoituskohteella tulee olla muun muassa osaamisen ja rahoituksen osalta uskottava suunnitelma rahoituksen takaisinmaksukykyyn. Ilmastorahaston tarkasteluaikajänne rahoituksen takaisinmaksulle voi olla tavanomaista pidempi.
  2. Ilmastorahaston rahoituksella hanke toteutuu ylipäätään tai tapahtuu aiemmin, laajempana tai Suomeen kohdistuen verrattuna sen toteutumiseen ilman Ilmastorahaston rahoitusosuutta.
  3. Niin kutsutun “do no significant harm”-periaatteen mukaisuus. Toteutuessaan investointi ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa yhdellekään EU:n kestävän rahoituksen asetuksen* kuudelle ympäristötavoitteelle:
    • ilmastonmuutoksen hillintä,
    • ilmastonmuutokseen sopeutuminen,
    • vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu,
    • siirtyminen kiertotalouteen,
    • ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, sekä
    • biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

(*EU 2020/852).

Kynnysehtojen täyttymisen jälkeen rahoitusmahdollisuuksien priorisointi ja vertailu tapahtuvat pääosin Ilmastorahaston vaikutuskriteerien sekä rahoituskohdekohtaisen tarkastelun nojalla.

Ilmastorahaston vaikutuskriteerit

Ilmastorahaston vaikuttavuutta koskevat yleiset vaikutuskriteerit arvioidaan jokaista rahoituspäätöstä tehtäessä. Lisäksi ennen päätöstä rakennetaan mekanismi tavoiteltujen vaikutusten todentamiseen ja seurantaan.

  1. Päästövähennyspotentiaali Suomessa ja maailmalla
  2. Tuottavuus- ja liiketoimintapotentiaali, jonka investointikokonaisuus mahdollistaa Suomessa rekisteröityneille toimijoille. Tätä voidaan arvioida esimerkiksi kansallisten TKI-panosten kasvattamisen, korkean lisäarvon työllisyysvaikutusten, tuottavuushyötyjen, arvonlisän tai osaamispääoman vahvistumisen (esimerkiksi patentit) kautta.

Lisäksi Ilmastorahaston arviointiprosessissa tarkastellaan hankkeiden yhdenmukaisuutta EU:n kestävän rahoituksen taksonomian* kanssa. EU-taksonomian tarkoituksena on ohjata rahoitusta tukemaan ilmasto- ja ympäristöystävällisempiä investointeja asettamalla toimenpidekohtaisia raja-arvoja sille, minkälaiset toiminnat voidaan luokitella kestäviksi.

*(EU 2020/852).

Aihiokohtainen tarkastelu

Ilmastorahaston toiminta liittyy lukumääräisesti rajalliseen määrään euromääräisesti hyvin merkittäviä rahoituskokonaisuuksia, jotka voivat edustaa keskenään hyvin erilaisia toimialoja. Vastuullisten sijoituspäätösten tekeminen edellyttää näin ollen erittäin perusteellista hankekohtaista analyysiä ja arviointia.

Rahoituskohteesta riippuen hyvin erilaiset asiat saattavat olla keskeisimpiä niin vaikuttavuuden kuin riskienkin näkökulmasta. Aihiokohtainen analyysi voi syventää arviota mm. luonnonvaroista ja kiertotaloudesta, luonnon monimuotoisuusvaikutuksista, vientipotentiaalista, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksistä tai EU-rahoitukseen kytkeytymisestä.

Investointikokonaisuudesta riippuen tarkastelussa voidaan hyödyntää esimerkiksi ympäristöministeriön Kestävän elvytyksen työryhmän kriteereitä, YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development Goals) tai Euroopan investointipankin sijoituskriteeristöä ja lainaehtoja.

Valikko