Ilmastorahaston rahoituksen kriteerit

Yksityisiä ja julkisia toimijoita täydentävän valtion omistaman erityistehtäväyhtiön pääasiallisena tavoitteena on yhteiskunnallisten vaikutusten aikaansaaminen – ilmastonmuutoksen torjunta, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittaminen ja digitaalisuuden edistäminen.

Ilmastorahaston toiminnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että yhtiön rahoituspäätöksiä ohjaa vaikuttavuusmalli ja kriteeristö, joka kattaa tasapainoisesti yhtiölle asetetut tavoitteet ja vaikutukset ovat myöhemmin todennettavissa. Kriteeristössä huomioidaan ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tarkoituksenmukainen mittaristo lyhyellä ja pitkällä aikavälillä hyödyntäen kansainvälisiä standardeja soveltuvin osin.

Alla on kuvattu Ilmastorahaston rahoituksen vaikuttavuusmalli ja kriteeristö, jota vasten arvioidaan jokaista yhtiöltä rahoitusta hakevaa rahoituskohdetta.

1. Kynnysehdot

Jokaisen rahoituspäätöksen tulee läpäistä kynnysehdot.
Kolme kynnysehtoa arvioidaan jokaista rahoituspäätöstä tehtäessä.

  • Vähintään itsensä kannattelevaa liiketoimintaa
  • Ilmastorahaston rahoituksella todennettava valtiolisäarvo
  • Do no significant harm -tarkastelu
2. Ilmastorahaston vaikutuskriteerit

Priorisointi pohjautuu ensisijaisesti vaikutuskriteereihin...
Neljä yleistä vaikutuskriteeriä arvioidaan jokaista rahoituspäätöstä tehtäessä.

  • Päästövähennyspotentiaali
  • Tuottavuuspotentiaali
  • EU-taksonomianmukaisuus (kyllä/ei)
  • Liiketoimintapotentiaali, tuottavuushyödyt ja arvonlisä, jonka rahoitus mahdollistaa Suomessa rekisteröityneille toimijoille
3. Aihiokohtainen tarkastelu

…sekä rahoituskohdekohtaiseen tarkasteluun.
Lisäksi aihiokohtaisesti arvioidaan relevanteimmat muut näkökulmat

Aihiokohtainen tarkastelu, esim:

  • Luonnon monimuotoisuusvaikutukset
  • Vientipotentiaali
  • Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
  • EU-rahoitukseen kytkeytyminen

Kynnysehdot

Jokaisen rahoituspäätöksen tulee läpäistä kynnysehdot:

  1. Jokaisella rahoituskohteella tulee olla mm. osaamisen ja rahoituksen osalta uskottava suunnitelma vähintään itsensä kannattelevaan liiketoimintaan. Ilmastorahaston tarkasteluaikajänne kannattavuudelle voi olla tavanomaista pidempi.
  2. Ilmastorahaston rahoitusosuudella on todennettava lisäarvo osana rahoituskokonaisuutta: investointi toteutuu ylipäätään tai tapahtuu aiemmin, laajempana tai Suomeen kohdistuen verrattuna sen toteutumiseen ilman Ilmastorahaston rahoitusosuutta.
  3. Niin kutsutun “do no significant harm”-periaatteen mukaisuus. Toteutuessaan investointi ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa yhdellekään EU:n kestävän rahoituksen asetuksen* kuudelle ympäristötavoitteelle:
    • ilmastonmuutoksen hillintä,
    • ilmastonmuutokseen sopeutuminen,
    • vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu,
    • siirtyminen kiertotalouteen,
    • ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, sekä
    • biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

(*EU 2020/852).

Kynnysehtojen täyttymisen jälkeen rahoitusmahdollisuuksien priorisointi ja vertailu tapahtuvat pääosin Ilmastorahaston vaikutuskriteerien sekä rahoituskohdekohtaisen tarkastelun nojalla.

Ilmastorahaston vaikutuskriteerit

Ilmastorahaston vaikuttavuutta koskevat yleiset vaikutuskriteerit arvioidaan jokaista rahoituspäätöstä tehtäessä. Lisäksi ennen päätöstä rakennetaan mekanismi tavoiteltujen vaikutusten todentamiseen ja seurantaan.

  1. Päästövähennyspotentiaali Suomessa ja maailmalla
  2. Tuottavuuspotentiaalia voidaan arvioida esimerkiksi kansallisten TKI-panosten kasvattamisen, korkean lisäarvon työllisyysvaikutusten tai osaamispääoman vahvistumisen (esimerkiksi patentit) kautta.
  3. EU:n kestävän rahoituksen asetuksen*, niin kutsutun EU-taksonomian, tarkoituksena on ohjata rahoitusta tukemaan ilmasto- ja ympäristöystävällisempiä investointeja asettamalla toimenpidekohtaisia raja-arvoja sille, minkälaiset toiminnat voidaan luokitella kestäviksi. Koska taksonomia kattaa toistaiseksi lähinnä merkittävimmistä kasvihuonekaasupäästöistä vastaavat toimialat ja toimenpiteet, taksonomianmukaisuus on rahoituskohteelle eduksi, muttei välttämätön ehto. Luokitteluun sisältyville toimenpiteille on asetettu selkeät raja-arvot ja vaatimukset täytettäväksi ja Ilmastorahaston tiimi auttaa rahoituskohteita taksonomian sovellettavuuden hahmottamisessa.
  4. Liiketoimintapotentiaali, tuottavuushyödyt ja arvonlisä, jonka rahoitus mahdollistaa Suomessa rekisteröityneille toimijoille.

*(EU 2020/852).

Aihiokohtainen tarkastelu

Ilmastorahaston toiminta liittyy lukumääräisesti rajalliseen määrään euromääräisesti hyvin merkittäviä rahoituskokonaisuuksia, jotka voivat edustaa keskenään hyvin erilaisia toimialoja. Ennen päätöstä tulee määritellä tavoitellut välilliset vaikutukset ja rakentaa mekanismi niiden todentamiseen ja seurantaan.

Rahoituskohteesta riippuen hyvin erilaiset asiat saattavat olla keskeisimpiä niin vaikuttavuuden kuin riskienkin näkökulmasta. Aihiokohtainen analyysi voi syventää kohteesta riippuen arviota mm. luonnon monimuotoisuusvaikutuksista, vientipotentiaalista, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksistä tai EU-rahoitukseen kytkeytymisestä.

Investointikokonaisuudesta riippuen tarkastelussa voidaan hyödyntää esimerkiksi ympäristöministeriön Kestävän elvytyksen työryhmän kriteereitä, YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDGs) tai Euroopan investointipankin sijoituskriteeristöä ja lainaehtoja.

Valikko