Ilmastorahaston rahoitus QHeatille tukee suomalaista osaamista geotermisen lämmöntuotannon kehittyessä

Ilmastorahaston 3,3 miljoonan euron pääomalaina Quantitative Heat Oy:lle (QHeat) kohdentuu erityisesti uuden ja tehokkaamman porauskaluston hankintaan keskisyvien lämpökaivojen poraamiseksi. Rahoituksella voidaan edistää geotermisen lämpösektorin kehittymistä ja vauhdittaa vaihtoehtoisia ratkaisuja polttamiselle kiinteistöjen energiasektorilla.

Geoterminen lämmöntuotanto on kehittyvä toimiala, jolla on paljon potentiaalia ilmastotoimenpiteissä muun muassa lämmöntuotannon vähäpäästöisten ratkaisujen edistämisessä, energiantuotannon kausivaihtelun tasaamisessa sekä alueellisten lämpöverkkojen kehittämisessä.

Geoterminen lämpö on hyvä osaratkaisu, joka lisää polttoon perustumattomia vaihtoehtoja, kun siirrytään pois fossiilisten polttoaineiden hyödyntämisestä lämmöntuotannossa. Lämpökaivojen avulla lämpöä voidaan tuottaa energiatehokkaasti ilman polttamista. Keskisyviä lämpökaivoja voidaan käyttää myös kiinteistöjen jäähdytykseen, ja ne mahdollistavat energian varastoinnin ja siten vastaamisen kausivaihteluiden tasaamiseksi.

QHeat on toistaiseksi ainoa suomalainen toimija, joka on kyennyt toteuttamaan keskisyviä lämpökaivoja ja ratkaisu soveltuu erityisesti suurille ja tiheästi rakennetuille kiinteistömassoille, kuten kerrostalopainotteisille asuinalueille, ostoskeskuksiin, sairaaloihin, lentokentille ja teollisuuslaitoksiin. Yhtiön tavoitteena on myös luoda alueellisia lämpöverkkoja, joissa verkkoihin liittyneet rakennukset ja toimijat voisivat vaihtaa energiaa keskenään tukeutumalla keskisyviin lämpökaivoihin.

Hajautetut ratkaisut ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja ratkaisumme kautta voidaan tuoda hajautettuja ratkaisuja myös lämmitysenergiaan. Uuden kaluston avulla voimme lyhentää porausaikaa jopa puoleen, jolloin sijoittaminen uusiutuvaan energiaan on myös asiakkaillemme kannattavaa”, QHeatin toimitusjohtaja Erika Salmenvaara korostaa.

Toimialalla on vielä selkeitä riskejä esimerkiksi porausprosessin kustannustehokkuuden osalta, minkä johdosta markkinaehtoisen rahoituksen saaminen on haastavaa alan toimijoille. QHeatin ratkaisun taustalla on suomalaista osaamista ja yhteistyötä. Rahoituksellamme on mahdollisuus vahvistaa geotermisen klusterin syntymistä kotimaahan ja siten myös sen vientipotentiaalia”, Ilmastorahaston toimitusjohtaja Paula Laine kuvailee rahoituspäätöksen taustoja.

QHeatin tiedote


QHeat-ratkaisu:

Keskisyvillä lämpökaivoilla tavoitellaan syvälle kallioperään sitoutunutta geotermistä energiaa, joka on peräisin maapallon ytimestä. Keskisyviä lämpökaivoja voidaan käyttää lämmityksen lisäksi myös kiinteistöjen jäähdytykseen sekä joustavana energian kausivarastointina varastoimaan lämpöä maan alle. Varastoitava lämpö voi olla jätteenpolton hukkalämpöä, jäähdytyksen lauhdetta tai prosessilämpöä.

QHeat käyttää porauksessa ilmavasarointiteknologiaa, mikä soveltuu hyvin Suomen kovaan maaperään. Ilmavasarointia ei rajoita syvyys ja porauksessa käytettävä paineilma siirtää maamassat porausrei’istä maan pinnalle. Yksi noin 1,5 km syvä kaivo tuottaa lämmitystä tai jäähdytystä noin 10,000-15,000 kerrosneliömetrille ja sopii hyvin tiheästi rakennetulle alueelle, jossa lämpöä on tuotettava suurin määrin.

Yhtiön tavoitteena on myös mahdollistaa alueellisten lämpöverkkojen syntyminen, missä verkkoihin liittyneet rakennukset ja toimijat tukeutuvat keskisyviin lämpökaivoihin, sekä vaihtavat energiaa keskenään putkiston avulla. Verkkojen kautta voisi myös varastoida ylijäämäistä hukkalämpöä.  Ensimmäisen hankkeen poraustyöt ja verkon rakentaminen Espoon Finnooseen on aloitettu joulukuussa 2021.

Geotermisen lämpökaivon etuna ovat ennustettavat investointikustannukset ratkaisun pitkän käyttöiän vuoksi sekä energiatehokkuus käytettäessä. Yhden keskisyvän lämpökaivon kapasiteetti vastaa noin 30–40 tavallista 300 metriä syvää lämpökaivoa.

Yksi keskisyvä lämpökaivo vähentää päästöjä vuodessa arviolta 41 t CO2-ekv, ja kumulatiivinen laskennallinen kymmenen vuoden päästövähennyspotentiaali yhtiön liiketoimintasuunnitelmien onnistuessa on 115 kt CO2-ekv. Päästövähennys kohdentuu Suomeen taakanjakosektorille, ja se on laskettu olettaen, että ratkaisulla korvataan 85 % kaukolämmön ja 15 % teollisuuden lämmöntuotantoa. Kaukolämmön osalta laskelmissa on huomioitu hiilineutraaliustavoitteisiin pääsy vuoteen 2030 mennessä ja verrokkituotantona on käytetty keskimääräisiä laskevia kaukolämmön päästökertoimia.

Yhtiön kokonaisrahoitustarve on 7,7M€ ja QHeat on kerännyt muun muassa oman pääoman ehtoista rahoitusta yhteensä noin 2M€ yksityisiltä sijoittajilta sekä 1M€ lainaa omistajilta.

Ilmastorahaston 3,3M€ pääomalaina kohdentuu uutta teknologiaa olevaan porauskalustoon nykyisen porauksen tehostamiseksi. Ilmastorahaston pääomalainan korko on hinnoiteltu EU:n korkoreferenssitaulukon mukaisesti eli Ilmastorahastolla on oikeus markkinaehtoiseen korkoon pääomalainalleen, ja pääomalainaan sisältyy myös konversio-oikeus.


Lisätietoja

Saara Mattero, viestintäjohtaja Ilmastorahasto p. 0400 114 777, saara.mattero@ilmastorahasto.fi

Erika Salmenvaara, toimitusjohtaja QHeat p. 0400 831 551 erika.salmenvaara@qheat.fi

Ilmastorahasto Oy on valtion omistama erityistehtäväyhtiö, jonka toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Ilmastorahasto rahoittaa merkittävän mittaluokan kohteita, joissa yhtiön rahoitusosuus mahdollistaa hankkeen toteutumisen ylipäätään, laajemmassa mittakaavassa tai aiemmin kuin muun rahoituksen turvin.

QHeat on geotermiseen energiaan erikoistunut startup-yritys, joka on kehittänyt uuden QHeat-konseptin mukaisen syvälämpöjärjestelmän. Yhtiö on perustettu keväällä 2018, ja sen kehittämä teknologia on suojattu ja testattu yhteistyössä suomalaisten asiantuntijoiden ja yliopistojen kanssa. QHeat on toteuttanut Suomen ensimmäisen geotermisen lämpölaitoksen Espoon Koskelossa 2019 ja meneillään on useita hankkeita eri puolilla Suomea.

Edellinen artikkeli
Ilmastorahastoon kolme uutta johtavaa asiantuntijaa
Seuraava artikkeli
Miten rahoituskohteiden päästövähennyspotentiaalia arvioidaan Ilmastorahastossa?