Ilmastorahaston rahoituskohteiden päästövähennyspotentiaali kohdistuu Suomeen ja ulkomaille, ja jakautuu sekä päästökaupan alaisille että päästökaupan ulkopuolisille sektoreille. Analyysivaiheessa kullekin rahoituskohteelle laaditaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen osalta vaikuttavuusmalli, jonka mukaisesti päästövähennystä arvioidaan ennen hankkeen toteutumista ja seurataan hankkeen toteutumisen jälkeen.
Rahoituskohteen päästövähennys määritetään päästöjen perusuran ja hankeskenaarion erotuksena. Perusuran määrittämisen johtavana ajatuksena on, että se on voimassa olevien ja päätettyjen ohjauskeinojen sekä lainsäädännön alaisuudessa todennäköisin markkinaehtoinen tulema ilman rahoituksen kohteena olevan hankkeen toteutumista. Lisäksi voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, onko päästövähennys osa nykyisiä ilmastostrategian alaisia toimenpiteitä vai perusuran päälle tulevia skenaarioita.
Hankeskenaario perustuu muun muassa sijoituskohteen liiketoimintasuunnitelmaan ja arvioon teknologian suorituskyvystä ja skaalautuvuudesta. Potentiaalia arvioidaan asiakkaan lisäksi sekä Ilmastorahaston että ulkoisten asiantuntijoiden toimesta.
Ilmastorahasto tarkastelee muun muassa seuraavia asioita päästövähennyspotentiaalia laskettaessa:
Lähtökohtana tulee noudattaa päästölaskennan periaatteita: olennaisuus, täydellisyys, systemaattisuus, läpinäkyvyys, tarkkuus ja varovaisuus.
Kasvihuonekaasut: päästöarvioinnin tulee kattaa kaikki seitsemän Kioton pöytäkirjan mukaista kasvihuonekaasua olennaisuuden periaatteen mukaisesti: hiilidioksidi (CO2); metaani (CH4); dityppioksidi (N2O), HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet, rikkiheksafluoridi (SF6), typpitrifluoridi (NF3). Nämä muunnetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO2-ekv).
Tarkastelujakso: lähtökohtaisesti tarkastellaan ainakin hankkeen potentiaalista päästövaikutusta 10 seuraavan vuoden aikana, mutta tarkastelu voi kattaa myös muita tilannetta kuvaavia indikaattoreita, kuten tuoteyksikkökohtainen päästövähennys, vuotuinen päästövähennys tai laitoksen eliniän aikainen potentiaali.
Tarkastelun rajat: Laskennan tulee sisältää vähintään projektin aiheuttamat suorat päästövaikutukset (esimerkiksi primary effects GHG Protocol -standardissa, tai Scope 1 ja 2 -päästöt EIB-menetelmässä). Lisäksi tulee tunnistaa merkittävimmät olennaiset välilliset päästövaikutukset (esimerkiksi secondary effects GHG Protocol-standardissa tai Scope 3 -päästöt EIB menetelmässä).