Päästövähennyspotentiaalin laskennan taustalle
Sanaa päästövähennyspotentiaali käytetään usein kasvihuonekaasupäästöjen yhteydessä tarkoittamaan esimerkiksi sitä, kuinka paljon tietyltä sektorilta tai tietyllä teknologialla on mahdollista vähentää päästöjä. Alla on kuvattu tiiviisti keskeisiä lähtökohtia päästövähennystoimien määrittämisen pohjaksi.
Pariisin 2015 ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon lämpeneminen alle kahdessa asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna. Helmikuuhun 2023 mennessä sen oli ratifioinut 194 maata, kattaen 98 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
Pariisin sopimuksen mukaisesti valtioilla on velvollisuus laatia niin kutsutut kansallisesti määritellyt panokset, joilla maat ilmoittavat päästövähennys- ja sopeutumistavoitteensa sekä kertovat suunnitelluista ilmastotoimistaan. Nämä panokset eivät vielä riitä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi, mutta niiden lisäksi lähes 140 maata on kertonut päästöjen nettonollatavoitteesta tai harkitsevansa tavoitteen asettamista, ja näiden yhteenlasketun vaikutuksen avulla voitaisiin päästä jo lähelle Pariisin sopimuksen tavoitetta.
Kaksoislaskentaa voi tapahtua interventioissa, joiden tuloksena saavutettavalla päästövähennyksellä perustellaan päästöjen aiheuttaminen muualla. Esimerkkinä kun sekä päästöjä kompensoiva toimija että valtio, jonka alueella kompensointi tapahtuu, laskevat vähennyksen hyväkseen. Kuitenkaan se, että kohdemaa ja useampi hankkeen osapuoli esimerkiksi julkaisevat osallistuneensa päästöjä vähentävään hankkeeseen, ei ole kaksoislaskentaa tässä merkityksessä.
Päästökaupan ideana on, että toimijat, jotka voivat vähentää päästöjä edullisesti, vähentävät päästöjään ja myyvät vapautuvia oikeuksia niille, joille päästöjen vähentäminen on kalliimpaa. Näin markkinamekanismin tulisi ohjata toteuttamaan tavoitteeseen vaadittavat päästövähennystoimet edullisuusjärjestyksessä.
EU:n päästökauppajärjestelmä kattaa suurten teollisuuslaitosten, energiantuotannon ja EU:n sisäisen lentoliikenteen päästöt. Päästökauppasektori kattaa hieman yli 40 % EU:n päästöistä ja hieman alle puolet Suomen päästöistä.
Päästövähennystoimi päästökauppasektorilla: Lähtökohtaisesti lisätoimilla päästökaupan alaisten päästöjen vähentämiseksi ei saada aikaan päästöjen vähenemistä alle päästöoikeuksien määrällä asetetun tavoitetason, mutta EU:n päästökaupan markkinavakausmekanismin ansiosta myös lisätoimilla voi olla sektorin kokonaispäästöjä vähentävää vaikutusta. Lisäksi tavoitteena voi olla esimerkiksi pyrkiä poistamaan esteitä sellaisten uusien teknologioiden markkinoille tulolta, joita päästökaupan alaiset toimijat voivat hyödyntää vähentääkseen päästöjään.
Taakanjakosektorilla tarkoitetaan päästökaupan ulkopuolista sektoria, johon sisältyvät rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne ja jätehuolto sekä teollisuuden F-kaasut.
Päästövähennystoimi taakanjakosektorilla: Suomen taakanjakosektorilla lisätoimen vaikutuksesta tapahtuva päästövähennys on tavallaan jo osa kansainvälisen ilmastopolitiikan perusuraa, koska Suomi olisi joka tapauksessa velvollinen vähentämään taakanjakosektorin päästöjä. Toimenpide kuitenkin auttaa Suomea saavuttamaan taakanjakosektorin velvoitteensa ja vähentää muiden toimien tarvetta.
Jos päästövähennyksen saavuttamiseksi on jo asetettu kansallinen ohjauskeino, kuten jakeluvelvoite, lisätoimi ei saa aikaan lisäistä päästövähennystä koska se ei vähennä muiden politiikkatoimien tarvetta. Se voi kuitenkin helpottaa suomalaisten toimijoiden pääsyä velvoitetasoon ja alentaa kerrannaisvaikutusten kustannuksia toimijoille (esim. liikenteen päästöjen vähentäminen jakeluvelvoitteen puitteissa).
Ilmastorahaston rahoituskohteiden päästövähennyspotentiaali kohdistuu Suomeen ja ulkomaille, ja jakautuu sekä päästökaupan alaisille että päästökaupan ulkopuolisille sektoreille. Analyysivaiheessa kullekin rahoituskohteelle laaditaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen osalta vaikuttavuusmalli, jonka mukaisesti päästövähennystä arvioidaan ennen hankkeen toteutumista ja seurataan hankkeen toteutumisen jälkeen.
Rahoituskohteen päästövähennys määritetään päästöjen perusuran ja hankeskenaarion erotuksena. Perusuran määrittämisen johtavana ajatuksena on, että se on voimassa olevien ja päätettyjen ohjauskeinojen sekä lainsäädännön alaisuudessa todennäköisin markkinaehtoinen tulema ilman rahoituksen kohteena olevan hankkeen toteutumista. Lisäksi voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, onko päästövähennys osa nykyisiä ilmastostrategian alaisia toimenpiteitä vai perusuran päälle tulevia skenaarioita.
Hankeskenaario perustuu muun muassa sijoituskohteen liiketoimintasuunnitelmaan ja arvioon teknologian suorituskyvystä ja skaalautuvuudesta. Potentiaalia arvioidaan asiakkaan lisäksi sekä Ilmastorahaston että ulkoisten asiantuntijoiden toimesta.
Lähtökohtana tulee noudattaa päästölaskennan periaatteita: olennaisuus, täydellisyys, systemaattisuus, läpinäkyvyys, tarkkuus ja varovaisuus.
Kasvihuonekaasut: päästöarvioinnin tulee kattaa kaikki seitsemän Kioton pöytäkirjan mukaista kasvihuonekaasua olennaisuuden periaatteen mukaisesti: hiilidioksidi (CO2); metaani (CH4); dityppioksidi (N2O), HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet, rikkiheksafluoridi (SF6), typpitrifluoridi (NF3). Nämä muunnetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO2-ekv).
Tarkastelujakso: lähtökohtaisesti tarkastellaan ainakin hankkeen potentiaalista päästövaikutusta 10 seuraavan vuoden aikana, mutta tarkastelu voi kattaa myös muita tilannetta kuvaavia indikaattoreita, kuten tuoteyksikkökohtainen päästövähennys, vuotuinen päästövähennys tai laitoksen eliniän aikainen potentiaali.
Tarkastelun rajat: Laskennan tulee sisältää vähintään projektin aiheuttamat suorat päästövaikutukset (esimerkiksi primary effects GHG Protocol -standardissa, tai Scope 1 ja 2 -päästöt EIB-menetelmässä). Lisäksi tulee tunnistaa merkittävimmät olennaiset välilliset päästövaikutukset (esimerkiksi secondary effects GHG Protocol-standardissa tai Scope 3 -päästöt EIB menetelmässä).
Rahoituskohteet raportoivat päästövähennysten seurantatiedot osana vuosiraportointiaan Ilmastorahastolle. Raportointivelvollisuus alkaa rahoituspäätöstä seuraavasta kalenterivuodesta, mikäli rahoituskohteelle on maksettu rahoitusta.
Rahoituskohdekohtaisesti räätälöidyissä vaikuttavuusmalleissa on määritetty vuosittaista seurantaa varten tarvittavat tiedot esimerkiksi tuotantotekijöistä, myydyistä laitteista tai tuotetuista tonneista, jotka vaikuttavat toteutuneisiin päästövähennyksiin. Seurantatietojen perusteella lasketaan rahoituskohteen toteutuneet päästövähennykset raportoitavalta vuodelta sekä päivitetään tarvittaessa tulevaan päästövähennyspotentiaaliin liittyvät arviot.
Päästövähennyspotentiaali Suomessa ja kansainvälisesti on ollut keskeisin vaikutuskriteeri Ilmastorahaston rahoituskohteita valitessa heti ensimmäisistä rahoituskohteista lähtien. Rahoituskohteiden määrän ja päästövähennyspotentiaaliarvioinnin osaamisen karttuessa myös Ilmastorahaston oma laskenta on kehittynyt vuosien aikana.
Yleisesti jokaisen hankkeen päästövähennyspotentiaalia pyritään esittämään indikaattoreilla, jotka kuvaavat parhaiten rahoituskohteen tilannetta. Tyypillisesti Ilmastorahaston kohteilla esitetään asiakkaan liiketoimintasuunnitelman pohjalta laadittu, ja ulkoisten asiantuntijoiden vahvistama, arvio teoreettisesta kumulatiivisesta kokonaispäästövähennyspotentiaalista hiilidioksidiekvivalentteina kymmenen vuoden aikajaksolle.
Muita tarkasteluindikaattoreita rahoituskohteille voivat olla esimerkiksi:
Aina hankkeen potentiaalin numeerinen mallintaminen ei ole mielekästä, mutta tällöin päästövähennyspotentiaalia pyritään kuvailemaan sanallisesti – esimerkiksi kiinnittämällä huomiota sektorin kokonaispäästöihin, joiden vähentämiseen ratkaisu on soveltuva.
Ilmastorahaston rahoituskohteiden päästövähennyspotentiaaliarvioita on avattu investointikategorioittain alla. Tiedot täydentyvät ja päivittyvät vähintään vuosittain.
Ilmastorahaston rahoituskohteista laitosinvestointien päästövähennyspotentiaalin arvioimiselle on tyypillistä, että Ilmastorahaston rahoitusosuus kohdentuu esimerkiksi uuden ilmastoratkaisun demo- tai pilottilaitokseen. Nämä ovat yleensä kooltaan pienempiä ja siten myös päästövähennyspotentiaaliltaan pienempiä, mutta ratkaisun myöhemmässä skaalaamisessa teolliseen tai kaupalliseen mittaluokkaan voi olla erittäin merkittävää päästövähennyspotentiaalia. Tällöin olennaista on huomioida sekä itse yksittäisen laitoksen että sen mahdollistaman laajemman yritystoiminnan kautta syntyvä päästövähennyspotentiaali. Tällöin myös suurempiin kokonaislukuihin sisältyy tyypillisesti sekä suurempaa epävarmuutta että myös merkittäviä lisäinvestointitarpeita. Ilmastorahasto voi rahoittaa myös kaupallisen teknologian käyttöönottoa ja hyödyntämistä päästöjen vähentämiseksi yksittäisissä hankkeissa, jolloin on monesti perusteltua keskittyä rahoitettavan laitoksen potentiaaliin, vaikka tällaisillakin hankkeilla voi usein olla myös laajempaa demonstraatioarvoa.
| Rahoituskohde | Päästövähennyspotentiaali | Laskentaan liittyviä oletuksia | Seuranta |
|---|---|---|---|
| Hycamite (2022) | Hycamiten teknologialla tuotettu kilotonni vetyä pienentää päästöjä arviolta noin 13,7 kt CO2-ekv. Ilmastorahaston rahoittaman demolaitoksen päästövähennyspotentiaali 10 vuodelle on 0,2 Mt CO2-ekv. Teoreettinen 10 vuoden kumulatiivinen päästövähennyspotentiaali kunnianhimoisten liiketoimintasuunnitelmien onnistuessa voi olla jopa 85 Mt CO2-ekv. | Yhtiön kokonaispäästövähennyspotentiaali riippuu tulevien kaupallisten laitosten lukumäärästä ja sitä kautta niiden vedyn ja hiilen valmistuskapasiteetista sekä lopputuotteiden kyvystä korvata nykyisin käytössä olevia raaka-aineita teollisuudessa. Ilmastorahaston päästövähennyspotentiaalia on arvioitu korvattaessa fossiilisista polttoaineista tuotettua niin sanottua harmaata vetyä päästöttömällä vedyllä. Kun laitoksen syötteenä käytetään päästöttömäksi laskettavaa biokaasua, voidaan prosessissa syntyvää kiinteää hiiltä pitää sen käyttötarkoituksesta riippuen hiilinieluna. Esimerkiksi jos prosessissa syntyvää hiiltä käytetään betonin seassa, hiili poistuu luonnollisesta kierrosta ja tätä poistumaa vastaava päästövähennys voitaisiin periaatteessa laskea prosessin päästövähennyshyötyyn mukaan. Arvioiden mukaan tämä voisi tuoda jopa ylimääräisen 8 Mt CO2-ekv teoreettisen päästövähennyspotentiaalin. | |
| Joensuu Biocoal (2021) | Demolaitoksen vuotuiseksi päästövähennyspotentiaaliksi on arvioitu 140 Kt CO2-ekv silloin kun laitos on täydessä toiminnassa. 10 vuoden kumulatiivinen päästövähennyspotentiaali demolaitokselle on noin 1,1 Mt CO2-ekv. | Laskennan pohjana on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen Joensuun tuotantolaitoksen tuottamalla torrefioidulla biomassalla. | Torrefioidun biomassan tuotantolaitoksen rakennustyöt alkavat Joensuussa kevään 2023 aikana ja tuotannon arvioidaan käynnistyvän alkuvuodesta 2024. |
| Norsepower (2022) | Yhden purjeen tuottama vuotuinen päästövähennysarvio on 256–991 t CO2-ekv riippuen tuotteen koosta. Norsepowerin ratkaisun kumulatiivinen päästövähennyspotentiaali 10 vuodelle on noin 7,2 Mt CO2-ekv. | Saavutettava päästövähennys riippuu ensisijaisesti käyttöön otettujen purjeiden määrästä. Ilman hanketta laivojen oletetaan käyttävän fossiilista polttoainetta. Laivojen polttoaineen päästöintensiteetin on kuitenkin oletettu laskevan lineaarisesti 75 %:lla vuoteen 2050 mennessä FuelEU-maritime aloitteen mukaisesti. Purjeiden valmistuksen ja loppukäsittelyn päästöt on arvioitu ja huomioitu päästövähennystä vähentävänä tekijänä. | |
| P2X Solutions (2021) | Ilmastorahaston rahoituskohteena olevan demolaitoksen vuosittainen päästövähennyspotentiaali on arviolta noin 35 kt CO2-ekv. Ratkaisuun liittyy 10 vuodessa noin 2,7 Mt CO2-ekv kokonaispäästövähennyspotentiaali. | Päästövähennys syntyy, kun hankkeen uusiutuvista lähteistä tuotetuilla polttoaineilla (vedyllä ja metaanilla) sekä prosessin hukkalämmöllä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. | Harjavallan laitoksen rakennustyöt alkoivat marraskuussa ja laitoksen on tarkoitus valmistua kesällä 2024. P2X suunnittelee seuraavaa laitosta Joensuuhun. |
| Qheat (2022) | Yksi keskisyvä lämpökaivo vähentää päästöjä vuodessa arviolta 41 t CO2-ekv ja kumulatiivinen 10 vuoden päästövähennyspotentiaali yhtiön liiketoimintasuunnitelmien onnistuessa on 115 kt CO2-ekv. | ||
| Solar Foods (2021) | Solar Foodsin innovaatio mahdollistaa liiketoimintasuunnitelman onnistuessa jopa 22,3 Mt CO2-ekv kumulatiivisen päästövähennyspotentiaalin 10 vuoden aikana. | Ratkaisun päästövähennyspotentiaali on huomattava – jopa 90 % verrattuna lihantuotantoon ja 80 % verrattuna kasviproteiinien tuotantoon. Toiminnan saavutettavan skaalan lisäksi lopullinen päästövähennys riippuu siitä, millaista proteiinia tuote korvaa ja miten tuotettua sähköä prosessi käyttää. | Laitos on rakenteilla ja arvioitu käyttöönotto on vuonna 2023. Elintarvikelupa myönnetty Singaporessa lokakuussa 2022. |
| Taaleri Bioteollisuus I- rahasto (2022) | Suuntaa antava arvio rahaston 10 vuoden kumulatiivisesta päästövähennyspotentiaalista on 2,46 Mt CO2-ekv. | Rahaston päästövähennyspotentiaali riippuu tehtyjen sijoitusten lukumäärästä sekä sijoitusten jakautumisesta eri alueille. Päästövähennykset syntyvät välillisesti kohdeyhtiöiden toimenpiteiden kautta. Kaikkien sijoitusten ennakoidaan tuovan merkittäviä päästövähennyksiä verrattuna tavanomaisilla menetelmillä tuotettuihin vaihtoehtoihin, mutta varsinaisten päästövähennysten suuruusluokan ennakoiminen rahaston kaltaisessa sijoituskohteessa on epävarmempaa kuin suorassa laitosinvestoinnissa. |
Ilmastoratkaisujen käyttöönoton vauhdittamisessa on usein kyse olemassa olevan ratkaisun tai esimerkiksi laitteen monistamisesta, jolloin päästövähennyspotentiaali on usein maltillisempi, mutta myös paremmin ennakoitavissa. Olennaisia tarkastelukulmia ovat usein tuote- tai tuotantoyksikkökohtainen potentiaali sekä elinkaaren aikainen kokonaispäästövähennyspotentiaali.
| Rahoituskohde | Päästövähennyspotentiaali | Laskentaan liittyviä oletuksia | Seuranta |
|---|---|---|---|
| Aurelia Turbines (2021) | Yhden turbiinin päästövähennyspotentiaaliksi on arvioitu 130–1300 t CO2-ekv. Arvio ratkaisun 10 vuoden kumulatiivisesta päästövähennyspotentiaalista on noin 1,5 Mt CO2-ekv. | Yritys valmistaa kaasuturbiineja, joilla on mahdollista käyttää vetyä, biokaasua ja synteettistä kaasua teollisissa prosesseissa. Päästöt vähenevät, kun voidaan korvata päästöintensiivisempiin energialähteisiin perustuvaa tuotantoa. | Vuonna 2022 turbiineita on jatkokehitetty Saksassa. Ensimmäinen turbiini on toimitettu Meksikoon. Taiwaniin toimitettavia turbiineita valmistellaan. |
| Elstor (2021) | Keskimääräinen vuosittainen yksikkökohtainen päästövähennyspotentiaali on noin 300–500 t CO2-ekv. 10 vuoden kumulatiivinen päästövähennyspotentiaali voi olla enimmillään 0,5 Mt CO2-ekv. | Yrityksen ratkaisu on sähköllä ladattava lämpövarasto. Laitteita on erikokoisia ja käyttökohteena ovat lämpöä ja/tai höyryä tarvitsevat teollisuusprosessit. Yksikön päästövähennys riippuu siitä, mitä polttoainetta korvataan ja millaista sähköä käytetään. Päästövähennys liittyy ensisijaisesti fossiilisen polttoaineen korvaamiseen sähköllä. Suurimmillaan päästövähennys on käytettäessä päästötöntä sähköä. | Pilottilaitos saavutti 12 kuukauden toiminnan merkkipaalun kesäkuussa. Heinäkuussa kerrottiin uudesta sopimuksesta 10 MWh energiavarastointiyksiköstä. |
| Resand (2022) | Yhden elvyttimen osalta 10 vuoden kumulatiivinen päästövähennyspotentiaali on noin 2,8 kt CO2-ekv. Teoreettinen globaali 10 vuoden päästövähennyspotentiaali on 1 Mt CO2-ekv. | Päästövähennyslaskelman mukaan valimohiekan elvyttäminen ja uudelleen käyttö vähentää hiekan elinkaaripäästöjä verrattuna neitseellisen hiekan käyttöön. Lopulliset päästövähennykset ovat kuitenkin riippuvaisia yhtiön asiakasvalimoiden määrästä ja sijainnista. | |
| Magsort (2021) | Arvioiden mukaan ratkaisulla on noin 7,5 Mt CO2-ekv kumulatiivinen päästövähennyspotentiaali 10 vuoden ajanjaksolla. | Pidemmällä aikavälillä ratkaisun hyödyntäminen sementin valmistuksessa voi tuoda vielä arvioiden päälle jopa miljoonien tonnien lisäpäästövähennykset. | Magsortin ensimmäiset laitteet toimitettiin asiakkaalle Intiaan elokuussa 2022. Käyttöönottokoulutus tapahtuu helmikuussa ja arvioitu käyttöönotto on maaliskuussa 2023. |
Ilmastorahaston rahoituskohteena on tyypillisesti digitaalisen ilmastoratkaisun, päästövähennyksiä tuottavan ominaisuuden tai data-alustan kehittäminen ja kaupallistaminen. Ratkaisut ovat tyypillisesti selkeästi välillistä päästövähennyspotentiaalia omaavia eli lopullisten päästövähennysten toteutuminen riippuu yleensä Ilmastorahaston rahoituskohteen asiakkaiden tai jopa heidän asiakkaidensa asiakkaiden toimista. Digitaalisten kohteiden päästövähennysten arviointi on tyypillisesti sen vuoksi haastavampaa, mutta voidaan pyrkiä arvioimaan esimerkiksi ratkaisun päästövähennyspotentiaalia digitaalisen ominaisuuden kanssa ja sitä ilman sitä.
| Rahoituskohde | Päästövähennyspotentiaali | Laskentaan liittyviä oletuksia | Seuranta |
|---|---|---|---|
| Aeromon (2022) | Yhtiö tavoittelee 0,5 Mt CO2-ekv vuotuista päästövähennystä vuonna 2031. 10 vuoden teoreettiseksi kumulatiiviseksi päästövähennyspotentiaaliksi arvioidaan 2,3 Mt CO2-ekv. | Yhtiön mahdollistama päästövähennyspotentiaali on arvioitu kaatopaikkojen sekä bio- ja maakaasulaitosten keskimääräisten vuotojen perusteella. Päästövähennykset ovat välillisiä eli riippuvaisia muiden tekemistä korjaustoimenpiteistä ratkaisun tarjoaman tiedon pohjalta. | |
| Betolar (2021) | Arvioiden mukaan ratkaisuun liittyy huomattava päästövähennyspotentiaali yhtiön tavoitellessa jopa 150 Mt CO2-ekv kumulatiivisten päästövähennysten saavuttamista vuoteen 2030 mennessä. | Vähennysten perustana on neitseellisten raaka-aineiden korvaaminen teollisuuden sivuvirroilla. | Liiketoiminnan skaalautuminen alkoi onnistuneesti. Vuoden 2022 päästövähennysten toteuma (0,00055 Mt CO2-ekv) oli alkuperäistä rahoituspäätöstä jäljessä, mutta ison kuvan strateginen tavoite on yhtiöllä ennallaan. |
| DataSpace Europe (2022) | DataSpace Europen datanvälityspalvelu on yksi välillisistä keinoista, joilla voidaan tukea päästövähennysten syntyä maataloussektorilla yhtiön asiakkaiden tekemien korjaustoimenpiteiden kautta. | Maataloussektorin vuosittainen nettopäästövähennyspotentiaali on 4,6Mt ja DataSpace Europe on yksi välillisistä keinoista, joilla voidaan tukea päästövähennysten syntyä tärkeällä kotimaisella taakanjakosektorilla. Esimerkiksi suorien päästövähennysten sijaan ratkaisu luo puitteet maanviljelijöiden parissa peltopinta-alan tehostamiseen sekä laadullisesti että määrällisesti, ja näin esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden huomioimisen entistä paremmin esimerkiksi hyödyntämällä parhaiden peltokäytäntöjen verrokkidataa omassa viljelyssä. Yhtiön päästövähennyspotentiaali perustuu ratkaisun päälle syntyvien palveluiden vaikutuksiin. Päästöjen kannalta merkittävien palveluiden synty ja laaja käyttöönotto voi nopeuttaa maatalouden päästövähennysten syntymistä. Datan jakamiselle, uusien menetelmien kehittämiselle ja tuotannon optimoinnilla on rooli tuotannon tehostamisessa, ja tarkemmalla mittaamisella ja tiedolla saadaan tukea myös päästövähennystoimien aloittamiseen (esimerkiksi hiilensidonta) ja päästöjen todentamiseen. | |
| Infrakit (2022) | Päästövähennysten suuruusluokka yhden infrarakentamishankkeen kohdalla on noin 0,6 kt CO2-ekv. Liiketoimintasuunnitelman onnistuessa 10 vuoden arvioitu kumulatiivinen päästövähennyspotentiaali olisi noin 2,8 Mt CO2-ekv. | Hankkeen päästövähennyspotentiaali perustuu yhtiön tarjoaman tietomallialustan infrarakentamista tehostavaan vaikutukseen, jolla esimerkiksi rakennusmaiden työkoneiden käyttämää polttoainekulutusta saadaan pienennettyä. Infrakitin tiedolla johtamisen ominaisuudet tarjoavat työkalut hiilijalanjäljen tarkasteluun, toteutuvien päästöjen seurantaan ja toteutuksen aikaiseen päästöjen optimointiin. Tätä dataa hyödyntämällä infrarakentamisen päästöjä voidaan laskea Infrakitin asiakkaiden toimesta. |
