Puolitoista vuotta QHeat-rahoituspäätöksen jälkeen: valmistuneita lämpökaivohankkeita ja yhtiö kasvaa ottaen ensimmäisiä askeleitaan myös ulkomaille

Ilmastorahasto teki noin puolitoista vuotta sitten rahoituspäätöksen QHeatin  keskisyvien lämpökaivojen uuden ja entistä tehokkaamman poraamiskaluston hankintaa varten. QHeat on sen jälkeen saanut valmiiksi kolme lämpökaivoprojektia Suomessa, ja ensimmäinen kansainvälinen projekti Virossa on käynnistynyt. QHeatin toimitusjohtaja Erika Salmenvaara kertoi viime kuukausien merkittävimmistä virstanpylväistä.

Geoterminen lämmöntuotanto on kehittyvä toimiala, jolla on paljon potentiaalia ilmastotoimenpiteissä muun muassa lämmöntuotannon vähäpäästöisten ratkaisujen edistämisessä, energiantuotannon kausivaihtelun tasaamisessa sekä alueellisten lämpöverkkojen kehittämisessä.

QHeatille kuluneet 18 kuukautta ovat olleet monin eri tavoin kiireistä ja innostavaa aikaa. Toivotimme elokuussa uuden työntekijän tervetulleeksi joukkoomme auttamaan meitä kasvamaan ja laajentamaan liiketoimintaamme. Suomen lämpökaivoprojektien ohella otamme nyt ensimmäisiä askelia kansainvälisillä markkinoilla.

Useita valmistuneita projekteja Suomessa

Olemme toteuttaneet kaikkiaan kolme lämpökaivoprojektia Suomessa vuonna 2023: Vantaan Energian kaukolämpöverkon osana toimiva geoterminen lämpölaitos aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa Vantaalla. Kolmen 800 metriä syvän lämpökaivon arvioitu vuotuinen energiantuotanto on 2 600 MWh, mikä vastaa noin 130 omakotitalon vuosittaista lämmöntarvetta.

Lisäksi meiltä valmistui tänä vuonna kaksi asuinalueiden lämpölaitosprojektia Espooseen. Finnoossa kolmea kerrostaloa lämmitetään täysin päästöttömästi kolmen keskisyvän maalämpökaivon avulla. Lämpölaitokseen liitetään myöhemmin vielä kolme kerrostaloa lisää, ja lämpökaivojen yhteenlaskettu vuotuinen energiantuotto on 1 940 MWh. Tällä energialla lämmitetään yhteensä 14 000 kerrosneliötä ja noin 250 asuntoa. Niittykummussa käynnistyi kesäkuussa myös uusi asuinalueen lämpölaitos.

QHeatin asiantuntijat asuinalueen geotermis lämpölaitosprojektia tarkastamassa Espoon Finnoossa kesäkuussa 2022.

Ensimmäinen rakentamamme lämpölaitos, joka valmistui 2019, toimii edelleen moitteetta logistiikkakeskuksessa Espoon Koskelossa. Olemme vastanneet laitoksen ylläpidosta sen toiminnan aikana ja jatkamme myös Finnoon ja Niittykummun lämpökaivojen kunnossapitoa yhteistyössä asiakkaidemme kanssa.

Kuluneena vuonna olemme panostaneet vahvasti uuden modernin porauskaluston käyttöönottoon. Ilmastorahaston rahoituksen avulla ostimme vuoden 2023 alussa paineilmalaitteiston ja toukokuussa uuden Qmatec-poravaunun Norjasta. Uusi kalusto tehostaa lämpökaivojen poraamista ja alentaa projektikustannuksia. Lisäksi olemme poranneet Salossa sijaitsevassa kohteessa uudella Geomachine 2000 -poravaunulla maaliskuusta lähtien. GM2000-poravaunu mahdollistaa poraamisen entistä syvemmälle ja saamme siten enemmän energiaa lämpökaivosta.

Ensimmäiset askeleet kansainvälisillä markkinoilla

Olemme erittäin innoissamme ensimmäisestä kansainvälisestä projektistamme! Aloitimme yhteistyön Viron geologisen tutkimuskeskuksen (GSE) kanssa heinäkuussa. GSE odottaa kovasti Viron ensimmäisen keskisyvän geotermisen porausreiän tutkimuksia. Insinööritoimisto STEIGER poraa 500-metrisen reiän yhdessä kanssamme. Meidän tehtävänämme on toimia konsulttina kiteisten kivilajien syväporauksessa. Yhteistyön tavoitteena on luoda kumppanuuksia porausprojekteihin kansainvälisille markkinoille laajentumisen vauhdittamiseksi.

Kansainvälinen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Euroopan energiakriisi on lisännyt uusien teknologioiden kysyntää. Esimerkiksi Saksa on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet geotermisen energian käytön lisäämiseksi. Toisaalta myös Yhdysvaltojen markkinoilla panostetaan voimakkaasti maalämmön tuotantoon investointien ja tukien avulla.

 

Erika Salmenvaara
toimitusjohtaja
QHeat

Edellinen artikkeli
Ilmastorahastolta 10 M€ pääomalaina Papticille muovia korvaavien pakkausmateriaalien käyttöönoton vauhdittamiseksi
Seuraava artikkeli
Toni Mikkonen Ilmastorahaston vt. toimitusjohtajaksi