Joensuu Biocoal

Siirtymä fossiilisista uusiutuviin raaka-aineisiin käydään monenlaisten eri ratkaisujen kautta. Lyhyen ja keskipitkän aikavälin vaihtoehtoja kivihiilen raaka-ainekäytön korvaamiseen teollisuudessa on tarjolla toistaiseksi rajallisesti, minkä johdosta esimerkiksi teräs- ja sementtiteollisuuden päästöt laskevat muita sektoreita hitaammin.

Joensuu Biocoal Oy suunnittelee rakentavansa ensimmäisen teollisen mittaluokan torrefioidun biomassan tuotantolaitoksen Suomessa jalostaakseen metsäteollisuuden sivuvirtoja teollisuuden käyttöön. Puupohjaisilla tuotteilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita prosesseissa, ja torrefioitu biomassa voisi olla toimiva keskipitkän aikavälin ratkaisu matkalla kohti teollisuuden hiilineutraliteettia, joka saavutetaan esimerkiksi asteittaisella siirtymällä vihreän vedyn käyttöön.

Laitoksen tuottamaa biomassaa käytetään ensisijaisesti korvaamaan kivihiiltä teollisuuden prosessien raaka-aineena, kuten metallien ja sementin valmistuksessa. Tulevaisuudessa torrefioidun biomassan potentiaaliset arvokkaammat käyttökohteet ovat kuitenkin hiilensidontakäytössä, esimerkiksi käyttöä maanparannuksessa ja hulevesien suodatuksessa tutkitaan aktiivisesti.

Laitos rakennetaan Savon Voiman Iiksenvaaran sähkö- ja lämpövoimalaitoksen tontille. Ilmastorahaston rahoituksen ehtona on puuraaka-aineen hankkiminen kotimaisesta kestävästi sertifioidusta puusta, ja raaka-aineen tulee täyttää biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain vaatimukset.

Ilmastorahaston rahoituspäätöksiä ohjaa kolmiportainen kriteeristö. Kynnysehtoina rahoitukselle ovat uskottava suunnitelma vähintään itsekannattavaan liiketoimintaan, todennettavissa oleva lisäarvo valtion osallistumiselle rahoituskokonaisuuteen sekä EU:n kestävän rahoituksen kuuden ympäristötavoitteen mukaisuus, nk. do no significant harm -periaate.  Kynnysehtojen lisäksi tavoitellaan päästövähennyksiä ja muita vaikutuksia, kuten liiketoimintapotentiaalia.

Hankkeeseen liittyy olennainen päästövähennyspotentiaali ja arvioitu vuotuinen päästövähennyspotentiaali on 140 Kt CO2-ekv laitoksen ollessa täydessä toiminnassa. Arvioitu kumulatiivinen kymmenen vuoden päästövähennyspotentiaali Joensuun demolaitokselle ilman tulevia mahdollisia hiilensidontatuotteita on 0,7 Mt CO2-ekv. Kohteen päästövähennyspotentiaalin laskentaan voivat tulevaisuudessa vaikuttaa sekä vertailukohdat että biomassan päästöjen käsittely.

Ilmastorahaston pääomalainan korko on hinnoiteltu EU:n korkoreferenssitaulukon mukaisesti eli Ilmastorahastolla on oikeus markkinaehtoiseen korkoon pääomalainalleen. Ilmastorahaston 5 M€ pääomalaina kohdentuu Joensuun laitosratkaisun rakentamiseen ja hankkeen tavoitteena on osoittaa torrefioidun biomassan tuotantolaitoksen toimivuus teollisessa mittakaavassa. Ilmastorahaston pääomalainaan sisältyy myös konversio-oikeus mahdolliseen yhtiön arvonnousuun.

Vuoden 2021 rahoituskohteiden vaikutusten arviointia on täsmennetty tarkastamalla ensimmäistä kertaa rahoituskohteiden 10 vuoden päästövähennyspotentiaalia.