Usein kysytyt kysymykset

Kyllä. Ilmastorahaston toimiohjeen mukaisesti ensisijaisina rahoituskohteinamme ovat teollisen mittaluokan skaalaukset, joissa on kyse esimerkiksi uuden teknologian demonstraatiovaiheen hankkeista. Näiden investointien kokoluokka on tyypillisesti 10–50 miljoonaa euroa.

Kyllä. Ilmastorahaston rahoitettavista kohteista noin 65 % liittyy ilmastonmuutokseen ja noin 35 % ilmastonmuutoksen torjuntaa mahdollistavaan digitalisaatioon. Toistaiseksi digitalisaatioon liittyvä toimintamme on rajattu koskemaan digitaalisten ilmastoratkaisujen kaupallista skaalausta tai päästövähennyksiä mahdollistavia digitaalisia alustoja.

Digitalisaatioon tai tietotekniikkaan liittyvät kohteemme voivat olla ohjelmistoja, laitteistoja, tai mitä tahansa, mikä tukee ilmastonmuutoksen torjuntaa ja päästövähennyksiä.

Ilmastorahaston jokaisella rahoituskohteella tulee olla muun muassa osaamisen ja rahoituksen osalta uskottava suunnitelma vähintään itsensä kannattelevaan liiketoimintaan.

Ilmastorahasto osallistuu usein yhtiön tai ratkaisun skaalausvaiheeseen. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan mahdollinen julkinen tukija on Business Finland.

Rahoitustoimintamme painopiste on Suomeen rekisteröidyissä yhtiöissä. Ilmastorahasto voi rahoittaa kohdetta, jonka rahoituskokonaisuuden vaikutuspotentiaali ja rahoituksen käyttö kohdistuu Suomeen tai ulkomaille. Rahoituskohde voi olla Suomeen rekisteröitynyt yritys, mukaan lukien ulkomaalaisen yhtiön suomalainen tytäryhtiö tai projektiyhtiö (SPV*), tai joint-venture suomalaisen yhtiön kanssa. Voimme rahoittaa muualle kuin Suomeen rekisteröityneitä yrityksiä sikäli, jos rahoitettava toimi (esim. laitos, kehityshanke tms.) toteutetaan Suomessa. Ulkomaalainen yhtiö, jolla ei ole kiinnekohtaa Suomeen, ei ole Ilmastorahaston fokuksessa. Havainnollistus Ilmastorahaston maantieteellistä fokuksesta löytyy täältä.

Rahoitustamme ohjaavan kriteeristön mukaisesti jokaisen potentiaalisen rahoituskohteen arviointiin vaikuttaa myös liiketoimintapotentiaali, tuottavuushyödyt sekä arvonlisä, minkä investointikokonaisuus mahdollistaa Suomessa rekisteröityneille toimijoille.

Ilmastoratkaisujen kaupalliset skaalaukset

Ilmastoratkaisujen kaupallisessa skaalauksessa on kyse uuden teknologian ja/tai sitä hyödyntävän liiketoimintamallin todentamisesta ensimmäistä kertaa kaupallisessa mittakaavassa. Kyseessä voi olla myös pienimuotoisesti kaupallisesti todennetun teknologian ja/tai liiketoimintamallin laajentaminen ensimmäistä kertaa merkittävään, teolliseen mittakaavaan.

Kaupallisen skaalauksen rahoituskategoriassa Ilmastorahaston rahoitus voi kohdistua esimerkiksi laitosinvestointiin tai olemassa olevan kaupallisen fyysisen tai digitaalisen ilmastoratkaisun käyttöönoton vauhdittamiseen.

Rahoituskohteet ovat kaupallisen toiminnan merkittävään laajentamiseen tähtääviä yrityksiä, joiden hanke läpäisee Ilmastorahaston rahoituskriteerien kynnysehdot, sekä tuottaa merkittäviä Ilmastorahaston rahoituskriteerien mukaisia vaikutuksia, esimerkiksi päästövähennyksiä Suomessa ja maailmalla sekä korkean lisäarvon liiketoimintaa ja tuottavuushyötyjä.

Päästövähennyksiä mahdollistavat alustat

Päästövähennyksiä mahdollistavat alustat ovat useamman toimijan hyödyntämiä fyysisiä tai digitaalisia ympäristöjä, jotka mahdollistavat alustalla toimiville päästöjen vähentämisen ja/tai skaalautuvan ilmastoliiketoiminnan.

Mahdollistavien alustojen rahoituskategoriassa Ilmastorahaston rahoitus voi kohdistua esimerkiksi yhteiskäyttöiseen päästövähennys-, hiilensidonta- tai ilmastoratkaisujen testi- tai pilotointi-infrastruktuuriin taikka päästövähennyksiin tähtäävään datan hyödyntämistä edistävään digitaaliseen alustaan.

Rahoituskohteet ovat yksityisiä, julkisomisteisia tai yksityisen ja julkisen yhteisomistamia yrityksiä, joiden oma toiminta on taloudellisesti vähintään itsekannattavaa. Rahoitettavien hankkeiden tulee läpäistä Ilmastorahaston rahoituskriteerien kynnysehdot ml. uskottava suunnitelma tulovirroista, jotka tuottavat kohteelle minimissään itsekannattavuuden. Lisäksi hankkeen tulee tuottaa selkeitä Ilmastorahaston rahoituskriteerien mukaisia vaikutuksia, esimerkiksi poistamalla merkittävä pullonkaula alustaa hyödyntävien toimijoiden päästövähennysten toteutumiselta.

Rahoitusosuutemme koko on 2–20 MEUR kaupallisen skaalauksen rahoituskategoriassa ja 1–10 MEUR mahdollistavien alustojen rahoituskategoriassa. Vaihteluvälin alalaita on soveltuvampi erityisesti digitaalisille kohteille ja ylälaita laitosinvestoinneille ja fyysisille alustoille.

Ilmastorahasto voi osallistua rahoituskokonaisuuksiin myös suuremmilla osuuksilla, mutta yhtiön rahoitusosuuden ollessa yli 20 miljoonan euron suuruinen, investointipäätös vaatii myös talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltamisen.

Emme anna tukea tai avustuksia.

Osallistumme rahoituskokonaisuuksiin vähemmistöroolissa (enintään 50 %) ja julkisen rahoituksen kokonaisosuus voi olla enintään 70 % kokonaisuudesta.

Voimme toimia ankkurisijoittajana rahastosijoituksessa, mutta emme pääomalainainstrumentilla.

Ilmastorahaston osallistumisen enimmäisosuus on alle 50 % kokonaisrahoituksesta. Muu rahoitus voi olla uutta pääomaa, lainaa tai julkista tukea.

Pääomalainoissa pääoma ja korko ovat yleensä mahdollisessa yhtiön selvitystilassa muita velkojia huonommassa asemassa, eli se on nk. juniorilaina. Pääomalainan saajan kirjanpidon osalta pääomalaina ei lisää yhtiön omaa pääomaa, mutta se voidaan joissain tilanteissa laskennallisesti lisätä omaan pääomaan vakavaraisuuslaskelmissa. Ominaisuuksiensa johdosta pääomalainat ovat Ilmastorahaston rahoituskategorioiden mukaisissa rahoitustarpeissa varsin yleisesti asiakkaiden tarpeisiin soveltuvia. 

Ilmastorahaston pääomalainojen markkinaehtoisuus toteutetaan hinnoittelemalla rahoitus EU:n julkaiseman korkoreferenssitaulukon avulla. Referenssikorkotaulukko määrittää minimikoron hakijan luottoluokitukseen pohjautuen. Ilmastorahasto voi määritellä koron minitason yläpuolelle, muttei alapuolelle. Referenssikorkotaulukon pohjalta vaihteluväli minimikorolle n. 2,5–10 %.  

Vaihtoehtoisesti Ilmastorahasto voi pääomalainoittaa kohdetta samoin ehdoin yksityisen rahoittajan kanssa tilanteessa, jossa yksityisen rahoittajan rahoitusosuus kokonaisuudesta on merkittävä (>30%). 

Pääomalainojemme markkinaehtoisuus toteutetaan hinnoittelemalla rahoitus EU:n julkaiseman korkoreferenssitaulukon avulla. Referenssikorkotaulukko määrittää minimikoron hakijan luottoluokitukseen pohjautuen ja Ilmastorahasto voi määritellä koron minimitason yläpuolelle, muttei alapuolelle. Vaihtoehtoisesti voimme pääomalainoittaa kohdetta samoin ehdoin yksityisen rahoittajan kanssa tilanteessa, jossa yksityisen rahoittajan rahoitusosuus kokonaisuudesta on merkittävä (yli 30 %).

Koron lisäksi lainaan voi sisältyä esimerkiksi voitto-osuus, vaihto-oikeus tai korkopreemio.

Ilmastorahaston lainojen takaisinmaksuaika ja maksusuunnitelma sovitaan asiakkaan kanssa osana rahoitusneuvotteluita. Laina-aika on kuitenkin yleensä ns. keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä eli esimerkiksi 5-8 vuotta. 

Ilmastorahaston pääomalainaan yhdistetään lainakoron lisäksi rahoituskohdekohtaisesti sovittava tuotto-osio, joka voi koostua minimikoron ylittävästä korkopreemiosta, vaihto-oikeudesta ja/tai voitto-osuusehdosta.  

• Korkopreemiolla tarkoitetaan erillistä korkoa lainan minimikoron päälle (minimikorko määrittyy asiakkaan luottoluokituksen pohjalta, kts. edellinen kysymys). 
• Vaihto-oikeudella lainanantajalla on oikeus muuttaa lainan erääntyessä koko tai osa laina- ja korkosummasta osuudeksi yrityksen omistuksesta.  
• Voitto-osuusehtoa voidaan käyttää esimerkiksi Ilmastorahaston rahoituksen kohdistuessa enemmän projektirahoitustyyppiseen toimintaan, missä kannattavissa hankkeissa Ilmastorahasto saa osuuden projektin tuotosta lainan peruskoron päälle.  

Pääomalainan yksityiskohdat sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa ja lainan maksatukset sekä takaisinmaksu riippuvat suuresti myös rahoitussopimuksen luonteesta, esimerkiksi rahoitetaanko yksittäisten pienempien ratkaisujen käyttöpääomaa käyttöönoton skaalaamiseksi vai yhtä suurempaa kokonaisuutta. Bullet-lainatyyppinen ratkaisu on mahdollista tietyissä tilanteissa.

Ilmastorahaston pääomalainan maksatus tapahtuu tyypillisesti yhtiön suunnitelmaan sidottujen virstanpylväiden pohjalta. Koska Ilmastorahastolla on hyvin erilaisia rahoituskohteita yksittäisistä suurista laitosinvestoinneista ilmastoratkaisujen käyttöönottoon, myös lainojen maksatukset voivat olla sidottuina erilaisiin tilanteisiin sekä tavoitteisiin, kuten päästövähennystoteumaan.

Rahoituksemme on pääsääntöisesti pääomalainamuotoista, mutta kohteesta riippuen rahoituksemme voi yhdistyä esimerkiksi tarkkailijajäsenyys hallituksessa.

Jokainen rahoituspäätös etenee esittelystä analyysien kautta rahoituspäätökseen tavallisesti usean hallituksen käsittelyn kautta. Analyysin syventyessä työhön kytketään usein ulkoisia asiantuntijoita ja myös asiakkaalta odotetaan aktiivisuutta, esimerkiksi arvioitaessa rahoituskohteen yhteensopivuutta Ilmastorahaston kriteeristöön.

Kokonaisuudessaan prosessi kestää yleensä useamman kuukauden, vähintään noin kolme kuukautta.

Ilmastorahastoon on hyvä olla yhteydessä, kun rahoituskokonaisuus on hahmottumassa. Mitä pidemmällä rahoituskokonaisuus on, sitä nopeammin voimme edetä keskusteluissa.

Ihannetapauksessa investoinnin suunnitellaan käynnistyvän noin puolen vuoden sisällä, ja tähän vaadittava taustatyö (esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi, päästövähennyspotentiaalilaskelmat, kannattavuuslaskelmat, jne.) on jo tehty tai ainakin pitkällä.

Voit kuitenkin olla yhteydessä Ilmastorahastoon koska tahansa; ohjeistamme ja autamme rahoituskohteitamme kriteeristön soveltamisessa läpi rahoitusprosessin.

Voi, mutta julkisen rahoituksen kokonaisosuus voi olla enintään 70 % rahoituskokonaisuudesta.

Ilmastorahaston rahoitusta voi käyttää samaan käyttötarkoitukseen, mihin on jo annettu rahoitusta Business Finlandin, Tesin tai Finnveran toimesta. Ilmastorahaston osuus kokonaisuudesta ei saa ylittää 50 % osuutta ja julkisen rahoituksen kokonaisosuuden on säilyttävä alle 70 %.

TEM-konsernin rahoittajat tekevät päätöksensä itsenäisesti, keskenään erilaisiin kriteereihin perustuen. Näin ollen tällaisessa tilanteessa on mahdollista keskustella kanssamme rahoituksesta.

Ilmastorahaston rahoituksella on oltava todennettava valtiolisäarvo osana rahoituskokonaisuutta.

Perusteena voi esimerkiksi olla, että investointi toteutuu ylipäätään tai tapahtuu aiemmin, laajempana tai Suomeen kohdistuen verrattuna sen toteutumiseen ilman Ilmastorahaston rahoitusosuutta.

Päästövähennyspotentiaalia arvioidaan seuraavien ulottuvuuksien kautta:

• Ratkaisun nettopäästövähennyspotentiaali arvoketjun ja elinkaaren yli suhteessa relevanttiin verrokkiin 10 vuoden ajalle.
• Mitkä ovat laskelman keskeiset oletukset ja herkkyydet? Mitkä ovat kriittisimmät ja vaikeimmin arvioitavat oletukset?
• Mikä on päästövaikutusten osuus koko Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä?
• Missä arvoketjun vaiheessa päästövaikutukset syntyvät?

Päästövähennyspotentiaalia lasketaan seuraavan ohjeistuksen avulla:

• Laskennan tulee noudattaa päästölaskennan periaatteita: olennaisuus, täydellisyys, systemaattisuus, läpinäkyvyys, tarkkuus ja varovaisuus.
• Laskennan tulee kattaa kaikki 7 Kioton pöytäkirjan mukaista kasvihuonekaasua: hiilidioksidi (CO2); metaani (CH4); dityppioksidi (N2O), HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet, rikkiheksafluoridi (SF6), typpitrifluoridi (NF3). Nämä muunnetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi käyttäen lämpenemispotentiaalien (GWP) muuntokertoimia viimeisimmän IPCC:n arviointiraportin kertoimia käyttäen (tällä hetkellä AR5).
• Laskennan tulee määrittää absoluuttiset projektin aiheuttamat päästöt sekä projektin päästövaikutus kahden skenaarion kautta: 1) päästöt projektin toteutuessa, ja 2) päästöt, jos projekti ei toteudu.
• Minimissään laskennan täytyy määrittää päästövaikutukset 10 vuodelle, mutta vaikutuksia saa esittää myös lyhyemmälle tai pidemmälle ajanjaksolle.
• Laskennan tulee indikoida ovatko päästövähenemävaikutukset suoria vai välillisiä, eli missä arvoketjun vaiheissa vaikutukset syntyvät.
• Laskennan tulee sisältää vähintään projektin aiheuttamat suorat päästövaikutukset (esim. primary effects GHG Protocol-standardissa, tai Scope 1&2-päästöt EIB-menetelmässä). Lisäksi tulee tunnistaa merkittävimmät välilliset päästövaikutukset (esim. secondary effects GHG Protocol-standardissa tai Scope 3-päästöt EIB menetelmässä). Nämä saa huomioida laskennassa, mikäli nämä ovat toimialan tai projektin näkökulmasta olennaisia ja laskettavissa.