Usein kysytyt kysymykset

Kyllä. Ilmastorahaston toimiohjeen mukaisesti ensisijaisina rahoituskohteinamme ovat teollisen mittaluokan skaalaukset, joissa on kyse esimerkiksi uuden teknologian demonstraatiovaiheen hankkeista. Näiden investointien kokoluokka on tyypillisesti 10–50 miljoonaa euroa.

Kyllä. Ilmastorahaston rahoitettavista kohteista noin 65 % liittyy ilmastonmuutokseen ja noin 35 % ilmastonmuutoksen torjuntaa mahdollistavaan digitalisaatioon. Toistaiseksi digitalisaatioon liittyvä toimintamme on rajattu koskemaan digitaalisten ilmastoratkaisujen kaupallista skaalausta tai päästövähennyksiä mahdollistavia digitaalisia alustoja.

Digitalisaatioon tai tietotekniikkaan liittyvät kohteemme voivat olla ohjelmistoja, laitteistoja, tai mitä tahansa, mikä tukee ilmastonmuutoksen torjuntaa ja päästövähennyksiä.

Ilmastorahaston jokaisella rahoituskohteella tulee olla muun muassa osaamisen ja rahoituksen osalta uskottava suunnitelma vähintään itsensä kannattelevaan liiketoimintaan.

Ilmastorahasto osallistuu usein yhtiön tai ratkaisun skaalausvaiheeseen. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan mahdollinen julkinen tukija on Business Finland.

Rahoitustoimintamme painopiste on Suomeen rekisteröidyissä yhtiöissä. Rahoitustamme ohjaavan kriteeristön mukaisesti jokaisen potentiaalisen rahoituskohteen arviointiin vaikuttaa myös liiketoimintapotentiaali, tuottavuushyödyt sekä arvonlisä, minkä investointikokonaisuus mahdollistaa Suomessa rekisteröityneille toimijoille.

Rahoitusosuutemme koko on 2–20 MEUR kaupallisen skaalauksen rahoituskategoriassa ja 1–10 MEUR mahdollistavien alustojen rahoituskategoriassa. Vaihteluvälin alalaita on soveltuvampi erityisesti digitaalisille kohteille ja ylälaita laitosinvestoinneille ja fyysisille alustoille.

Emme anna tukea tai avustuksia.

Osallistumme rahoituskokonaisuuksiin vähemmistöroolissa (enintään 50 %) ja julkisen rahoituksen kokonaisosuus voi olla enintään 70 % kokonaisuudesta.

Ilmastorahaston osallistumisen enimmäisosuus on alle 50 % kokonaisrahoituksesta. Muu rahoitus voi olla uutta pääomaa, lainaa tai julkista tukea.

Emme toimi ankkurisijoittajana.

Pääomalainojemme markkinaehtoisuus toteutetaan hinnoittelemalla rahoitus EU:n julkaiseman korkoreferenssitaulukon avulla. Referenssikorkotaulukko määrittää minimikoron hakijan luottoluokitukseen pohjautuen ja Ilmastorahasto voi määritellä koron minitason yläpuolelle, muttei alapuolelle. Vaihtoehtoisesti voimme pääomalainoittaa kohdetta samoin ehdoin yksityisen rahoittajan kanssa tilanteessa, jossa yksityisen rahoittajan rahoitusosuus kokonaisuudesta on merkittävä (yli 30 %).

Koron lisäksi lainaan voi sisältyä esimerkiksi voitto-osuus, vaihto-oikeus tai korkopreemio.

Rahoituksemme on pääsääntöisesti pääomalainamuotoista, mutta kohteesta riippuen rahoituksemme voi yhdistyä esimerkiksi tarkkailijajäsenyys hallituksessa.

Jokainen rahoituspäätös etenee esittelystä analyysien kautta rahoituspäätökseen tavallisesti usean hallituksen käsittelyn kautta. Analyysin syventyessä työhön kytketään usein ulkoisia asiantuntijoita ja myös asiakkaalta odotetaan aktiivisuutta, esimerkiksi arvioitaessa rahoituskohteen yhteensopivuutta Ilmastorahaston kriteeristöön.

Kokonaisuudessaan prosessi kestää yleensä useamman kuukauden, vähintään noin kolme kuukautta.

Ilmastorahastoon on hyvä olla yhteydessä, kun rahoituskokonaisuus on hahmottumassa. Mitä pidemmällä rahoituskokonaisuus on, sitä nopeammin voimme edetä keskusteluissa.

Ihannetapauksessa investoinnin suunnitellaan käynnistyvän noin puolen vuoden sisällä, ja tähän vaadittava taustatyö (esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi, päästövähennyspotentiaalilaskelmat, kannattavuuslaskelmat, jne.) on jo tehty tai ainakin pitkällä.

Voit kuitenkin olla yhteydessä Ilmastorahastoon koska tahansa; ohjeistamme ja autamme rahoituskohteitamme kriteeristön soveltamisessa läpi rahoitusprosessin.

Voi, mutta julkisen rahoituksen kokonaisosuus voi olla enintään 70 % rahoituskokonaisuudesta.

Ilmastorahaston rahoitusta ei voi käyttää samaan käyttötarkoitukseen, mihin on jo annettu rahoitusta muilta Business Finlandin, Tesin tai Finnveran toimesta.

Rahoitustamme voi kuitenkin hyödyntää samaan kohteeseen: esimerkiksi yrityksen tutkimus- ja tuotekehitystoiminta voi olla Business Finlandin tuki- ja/tai lainainstrumentin käyttökohde, Ilmastorahaston rahoitus voi taas kohdistua esimerkiksi laitosinvestointiin.

Tesin rahoitus on voinut esimerkiksi kohdistua yrityksen aikaisempaan kasvun vaiheeseen. Tällöin Ilmastorahasto voi osallistua skaalausta koskevaan rahoituskokonaisuuteen.

TEM-konsernin rahoittajat tekevät päätöksensä itsenäisesti, keskenään erilaisiin kriteereihin perustuen. Näin ollen tällaisessa tilanteessa on mahdollista keskustella kanssamme rahoituksesta.

Ilmastorahaston rahoituksella on oltava todennettava valtiolisäarvo osana rahoituskokonaisuutta.

Perusteena voi esimerkiksi olla, että investointi toteutuu ylipäätään tai tapahtuu aiemmin, laajempana tai Suomeen kohdistuen verrattuna sen toteutumiseen ilman Ilmastorahaston rahoitusosuutta.

Päästövähennyspotentiaalia arvioidaan seuraavien ulottuvuuksien kautta:

• Ratkaisun nettopäästövähennyspotentiaali arvoketjun ja elinkaaren yli suhteessa relevanttiin verrokkiin 10 vuoden ajalle.
• Mitkä ovat laskelman keskeiset oletukset ja herkkyydet? Mitkä ovat kriittisimmät ja vaikeimmin arvioitavat oletukset?
• Mikä on päästövaikutusten osuus koko Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä?
• Missä arvoketjun vaiheessa päästövaikutukset syntyvät?

Päästövähennyspotentiaalia lasketaan seuraavan ohjeistuksen avulla:

• Laskennan tulee noudattaa päästölaskennan periaatteita: olennaisuus, täydellisyys, systemaattisuus, läpinäkyvyys, tarkkuus ja varovaisuus.
• Laskennan tulee kattaa kaikki 7 Kioton pöytäkirjan mukaista kasvihuonekaasua: hiilidioksidi (CO2); metaani (CH4); dityppioksidi (N2O), HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet, rikkiheksafluoridi (SF6), typpitrifluoridi (NF3). Nämä muunnetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi käyttäen lämpenemispotentiaalien (GWP) muuntokertoimia viimeisimmän IPCC:n arviointiraportin kertoimia käyttäen (tällä hetkellä AR5).
• Laskennan tulee määrittää absoluuttiset projektin aiheuttamat päästöt sekä projektin päästövaikutus kahden skenaarion kautta: 1) päästöt projektin toteutuessa, ja 2) päästöt, jos projekti ei toteudu.
• Minimissään laskennan täytyy määrittää päästövaikutukset 10 vuodelle, mutta vaikutuksia saa esittää myös lyhyemmälle tai pidemmälle ajanjaksolle.
• Laskennan tulee indikoida ovatko päästövähenemävaikutukset suoria vai välillisiä, eli missä arvoketjun vaiheissa vaikutukset syntyvät.
• Laskennan tulee sisältää vähintään projektin aiheuttamat suorat päästövaikutukset (esim. primary effects GHG Protocol-standardissa, tai Scope 1&2-päästöt EIB-menetelmässä). Lisäksi tulee tunnistaa merkittävimmät välilliset päästövaikutukset (esim. secondary effects GHG Protocol-standardissa tai Scope 3-päästöt EIB menetelmässä). Nämä saa huomioida laskennassa, mikäli nämä ovat toimialan tai projektin näkökulmasta olennaisia ja laskettavissa.